14.02.2020
Päivi Vuokila-Oikkonen ja Solja Peltovuori pohtivat Dialogissa julkaistussa artikkelissa mielenterveysalan osaamisen vahvistamista. Mielenterveystyössä palvelujärjestelmän, järjestöjen työntekijöiden ja vapaaehtoisten sekä toimintaympäristöjen asukkaiden toimiminen yhdessä on voimavara, joka tukee uuden Mielenterveysstrategian 2020–2030 toteutumista.
Uusi kansallinen mielenterveysstrategia julkistettiin 11. helmikuuta, ja siinä linjataan kokonaisuudet, jotka painottuvat vuosien 2020–2030 mielenterveyspolitiikassa.
Strategiaan on valittu viisi mielenterveyspoliittista painopistettä ja ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategia kattaa myös päihdepalvelut ja ottaa huomioon ehkäisevän päihdetyön. Se sisältää myös itsemurhien ehkäisyohjelman.
Mielenterveysstrategia korostaa mielenterveyspolitiikan ja toimenpiteiden jatkuvuutta, tavoitteellisuutta ja ajantasaisuutta yli hallituskausien. Kukin hallitus valitsee hallituskausittain omat käytännönläheiset toimenpiteensä mielenterveystyössä.
Strategiassa on viisi painopistettä: mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa, mielenterveysoikeudet, ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut sekä hyvä mielenterveysjohtaminen.
Katso strategia täältä.