Mielenterveysyhdistys tutuksi

19.06.2018

Kuvassa Taina Pitkänen-Koli ja Marjatta Keränen jututtamassa Hannaa ja tarkastelussa Helsingin Sanomien lehtijuttu 13.6.2018, jossa otsikkona:

Lait: Mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan, Ministeriö lupaa parannuksia mielenterveyspalveluihin.

Mielenterveysyhdistykset tutuksi päättäjille

Kansanedustaja Hanna Sarkkisen vierailu Hyvän mielen talolla sai alkunsa Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajan Tarmo Raatikaisen haasteesta, jossa hän kehottaa päättäjiä ottamaan selvää asuinpaikkakuntaansa lähellä olevasta mielenterveysyhdistyksestä ja tutustumaan yhdistyksen toimintaan.

Hyvän mielen talolla maanantaina 18.8.2018 Hannan kanssa keskusteltiin maakunta- ja sote-uudistuksen mahdollisista vaikutuksista mielenterveyspalvelujen järjestämiseen. Erityisesti paikalla olijoita mietitytti se, minkälaista osaamista sote-keskuksissa tulee olemaan mielenterveystyön ja psykiatrian näkökulmasta. Kuinka monessa sote-keskuksessa valitaan painopisteeksi mielenterveyspalvelut ja miten käy kuntoutus- ja terapiapalveluille jatkossa?

Ajatukset siitä, että mielenterveyspalveluja ja palveluja somaattisten sairauksien hoitoon saisi jatkossa samasta paikasta, herättivät keskustelijoissa myönteisiä ajatuksia. Samalla kuitenkin mietittiin ongelmia, joita voi koitua siitä, että riittävää psykiatrista osaamista ei ole saatavilla silloin kun sitä nopeasti tarvittaisiin esimerkiksi hoitoon hakeutumisen tai hoitotilanteen huonontumisen tilanteessa. Myös psykologipalvelut puhuttivat ja kuulijoiden joukossa mietittiinkin sitä, tuleeko sote-keskuksissa työskentelemään psykologeja? Entäpä kokemustoimijoiden toimintamahdollisuudet ja minkälaista tehtäväkenttää järjestöille ollaan suunnittelemassa? Tuleeko yhdistysten matalan kynnyksen toiminnalle uusia vaateita rahoittajan taholta ja minkälaisten kohderyhmien kanssa yhdistyksen voivat toimia esimerkiksi saadessa rahoitusta yhteiskunnan varoista ja STEAn kautta jaettuna.

Omaisten tuen tarpeita pohdittiin myös ja keskusteltiin hoitovastuusta ja toisaalta omaisen oikeuksista. Mielenterveysomaisten oikeuksia tukea läheisiään voidaan vahvistaa siten, että huolehditaan kuntoutujien osalta riittävien mielenterveyspalvelujen saatavuudesta ja nopeasta hoitoon pääsystä tarvittaessa. Tämän lisäksi omaisilla on tuen tarpeita perheen elämän järjestämisessä siten, että omaiselle jää mahdollisuuksia valita omaishoitajuuden ja muunlaisen perheroolin välillä. Osa omaisista voi haluta valita omaishoitajuuden ja osa haluaa ehkä muuten olla läheisensä tukena, mutta ei esimerkiksi hoitovastuullisena sopimusomaishoitajana.

Lisätietoa: Solja Peltovuori, tj.
solja.peltovuori@hyvanmielentalo.fi ja 041 4667682

Takaisin blogikirjoituksiin

Kommentointi