08.04.2020
Ensimmäinen kosketukseni Hyvän mielen taloon syntyi ajankohtana, jolloin tein väitöskirjaa. Väitöskirjassani tutkin miten psykiatrisessa sairaalassa oleva potilas läheisineen voi osallistua hoitoon ja siinä tehtävään päätöksentekoon. Oma kokemukseni oli, että vielä 1990-2000 luvulla potilas ja hänen läheisensä eivät kaikilta osin voineet juurikaan olla osallisia. Hyvän mielen talon omaistoiminta ja asiakastoiminta olivat tuohon aikaan erinomaisia paikkoja testata väitöskirjani aiheen tärkeyttä. Omaisten ja kokemusasiantuntijoiden minulle kertomien kokemusten mukaan tutkimukseni tulisi olemaan merkittävä kuvaamaan osallisuutta psykiatrisessa hoidossa. Tapaaminen rohkaisi minua jatkamaan aran aiheen piirissä, josta sitten väittelin terveystieteiden tohtoriksi.
Kuusi vuotta sitten sain vinkin Hyvän mielen talon yleiskokouksesta ja saman tien pyynnön asettua ehdolle hallitukseen. Silloin ajattelin, että järjestökokemus on minulla kohtalaisen vähäistä. Ymmärsin kyllä järjestöjen toiminnan merkityksen suomalaisessa yhteiskunnassa ja ajattelin, että nyt saan tilaisuuden oppia järjestössä järjestön toiminnasta. Menin kokoukseen ja minut valittiin hallitukseen. Vuoden hallitustyöskentelyn jälkeen silloinen puheenjohtaja jätti tehtävänsä ja minulta kysyttiin, voisinko asettua ehdolle puheenjohtajasi. Ja päätin suostua. Ajattelin, että olen oppimassa uutta!
Puheenjohtajan tehtävät aukesivat minulle vähitellen, ymmärrys hallituksen puheenjohtajan tärkeästä tehtävästä luotsata Hyvän Mielen Talon toimintaa osoittautui merkitykselliseksi. Hyvän mielen talon toiminta on hienoja onnistumisia ja myös kriisejä. Kriisitilanteista oli tärkeä mennä eteenpäin ja niin tehtiin. Kriisitilanteissa on opittu yhdessä ja saatu voimavaroja tulevaan.
Hyvän Mielen Talolla on erittäin osaavaa henkilökuntaa ja heidän kanssaan on ollut hedelmällistä luotsata toimintaa. Hyvän Mielen Talossa on tärkeitä toimintoja, auttava vuorovaikutus, ryhmät ja omaistoiminta. Mielipaletti oli puheenjohtajuuteni alussa ensin projektitoimintaa ja nyt sen toiminta on pysyvää. Kokemustoimijat ovat tärkeitä henkilöitä ja heidän roolinsa korostuu entisestään uudessa sotessa. Kokemustoimijat tuovat tärkeän näkökulman psykiatriseen hoitoon ja mielenterveyden kehittämiseen.
Neljä vuotta sitten päätin alkaa ehdokkaaksi Mielenterveyden keskusliiton valtuustoon. Ajattelin, että en ehkä tule valituksi, koska Etelä-Suomessa on niin paljon keskusliiton jäsenjärjestöjä, joissa on paljon jäseniä äänestämässä edustajaansa. Esittelin osaamiseni, joka oli myös tunnustettua täällä meillä, pohjoisen Suomen alueella. Kuulin, että minun taakseni oli asettunut Pohjois-Suomalaisia järjestöjä ja tulin valituksi. Tällä hetkellä olen ehdolla keskusliiton hallitukseen. Tiedän, että mielenterveysjärjestöissä ja Mielenterveyden keskusliiton hallituksessa on tärkeää olla osaaja, jolla on osaamista tutkitun tiedon hankintaan, käyttöön ja yhteiskehittämiseen. Yhteiskehittämisellä tuodaan strategiat ja ohjelmat käytäntöön. Mielenterveystyön tulee perustua tutkimukselle ja hyville käytännöille. Olen toiminut ja toimin työssäni prosesseissa, joissa yhteiskehittäminen on menetelmä kaikkien osallistumiselle.
Minulle tärkeää on mielenterveys. Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn perusta. Jokaisella, myös mielenterveyssairaudesta kärsivällä, on mielenterveyttä. Mielenterveyden väheneminen haastaa yhteisöä, työelämää ja yksilöä. Mielenterveyteen panostetaan; uusi mielenterveys- ja päihdestrategia, itsemurhien ehkäisyohjelma sekä aivo- ja mielenterveyden konsensuslausuma ovat esimerkkejä panostuksista. Terapiatakuu on käsittelyssä, ja se tuo toteutuessaan mahdollisuuksia. Uusi sote-uudistus painottaa myös mielenterveyden edistämistä ja palveluja sote-keskuksissa. Lisäksi mielenterveyden osaamisen kehittäminen vaatii panostusta.
Tätä kirjoittaessani elämme Korona-maailmassa. Maailma tulevaisuudessa ei ole enää sama kuin ennen Koronaa, josta ei vielä tiedetä paljoa. Lohduttavaa on, että tieto lisääntyy koko ajan. Ihmiset ovat kohdanneen kriisin, joka on myös epämääräinen. Tiedän, että yksinäisyyden kokemukset lisääntyvät. Kokemus yksinäisyydestä saavuttaa myös ihmiset, joille se ei ole tavallista. Mielenterveys on koetuksella jokaisella. Ne, joilla oli haavoittuvuutta ennen Koronaa, haavoittuvuus ja paha on ehkä lisääntyvät. Mielenterveyden ylläpitäminen haastaa joka tapauksessa kaikkia ihmisiä. Työttömyys ja konkurssit lisääntyvät. 1990-luvun laman aikana yrittäjien itsemurhat lisääntyivät. Nyt jos koskaan on tärkeä jalkauttaa mielenterveys- ja päihdestrategia sekä itsemurhien ehkäisyohjelma kuntiin.
Suomalaisilla on ylisukupolvistunutta resilienssiä eli pärjäävyyttä. Kutsumme sitä myös ”sisuksi”. Haluan sanoa, että tästä selvitään yhdessä. Yhteisöllisyys on palautunut suomalaisten keskuuteen, pitäkäämme kiinni siitä hyvästä myös tulevaisuudessa. Toivon, että uudessa tilanteessa yhteisöllisyys jää toiminnaksi ja julkinen palvelujärjestelmä ja järjestöt, kuten Hyvän Mielen talo, alkavat vielä tiiviimmin yhdessä tuottamaa ratkaisuja mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä.
Kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana matkallani. Kertomuksemme jatkuvat ja saavat uusia ulottuvuuksia yhteisissä kohtaamisissa.
Etätöissä Kempeleessä, huhtikuussa 2020
Päivi Vuokila-Oikkonen
paivi.vuokila-oikkonen@diak.fi
040 829 7670
Käyntiosoite:
Postiosoite:
Kauppurienkatu 23, 2 krs, 90100 Oulu
PL 266, 90101 Oulu
Puhelin:
Sähköposti:
041 463 5712
info@hyvanmielentalo.fi