Yhteisöstä hyvää henkeä ja turvallisuuden tunnetta

31.01.2019

”Rajakylän yhteisö luo hyvän hengen ja turvallisuuden tunteen”, sanoi eräs hyvinvointipisteen suunnitteluun osallistuva henkilö. Viesti on merkittävä Rajakylän asukkaille ja ITU2-hankkeelle. Rajakylän hyvinvointipistepalveluiden kehittäminen tapahtuu yhdessä palvelujärjestelmän, asukkaiden ja järjestöjen kanssa työpajoissa. Työpajojen tulokset dokumentoidaan, analysoidaan ja reflektoidaan yhdessä. Olemme luoneet raameja ja suosituksia hyvinvointipistepalveluiden kehittämiseksi. Lisäksi tutustuimme hyviin käytäntöihin Tampereen Tesomalla ja Välke Höytyällä Oulussa.

Raamit alkavat selvitä keväällä 2018

Tärkeitä huomioitavia asioita hyvinvointipistepalveluiden kehittämisessä ovat; matala kynnys, hyvinvointipalveluiden palvelujärjestelmän työntekijöiden osaaminen, saatavuus ja persoona sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus ja yhteensovittaminen. Hyvinvointipisteessä työskentelee palvelujärjestelmän työntekijöitä sosiaali- ja terveystoimesta. Lisäksi siellä työskentelee sivistys- ja kulttuuritoimen työntekijöitä. Kokemustoimijoiden rooli on olennainen. Tietoa hyvinvointipisteessä voidaan jakaa popup-tyyppisellä toiminnalla. Toimintojen kehittämisessä tarkastellaan myös digipalveluiden mahdollisuuksia.

Laadimme suosituksia hyvinvointipisteen kehittämiseksi syksyllä 2018 ja keväällä 2019

Pohjoisen alueen hyvinvointipiste on toimintamalli, jonka toiminta perustuu väestön muuttuviin palvelutarpeisiin. Tila voi toimia monipaikkaisena, kuitenkin niin, että palvelut yhteensovitetaan. Tilojen haltija on keskeisessä roolissa toimintoja suunniteltaessa, esim. koulussa tapahtuu koululaisten elämää koskevat asiat. Kirjaston tiloja erilaiselle toiminnalle on mahdollisuus suunnitella. Tilassa työskentelee sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kulttuuritoimen työntekijöitä, järjestötoimijoita ja kokemusasiantuntijoita. Kokemustoimijan paikkaa hyvinvointipistepalveluissa kehitetään kevään 2019 aikana. Järjestötoimijat jalkautuvat mielellään Rajakylään, kuitenkin toiminta vaatii koordinointia. Ainakin Martat, Hyvän Mielen Talo, Sydänyhdistys ja Muistiyhdistys ovat mukana kehittämässä hyvinvointipistettä.

Fyysisten toimintapisteiden tulee olla matalan kynnyksen tai kynnyksettömiä paikkoja. Tilassa on hyvä olla yksi iso kokoontumispaikka ja pienempiä tiloja ryhmien kokoontumiselle ja ihmisten tapaamiselle. Yhden ”luukun” toimintaa on tärkeä rakentaa. Toimintoja olisivat neuvonta esim. yhteystiedot palveluille, järjestöjen toiminnalla jne. Paikan tulee olla auki ja saavutettavissa esim. kahtena päivä viikossa klo: 18-20 saakka. Tilassa tulee olla mahdollisuus verkko-asioinnille ja verkossa tapahtuvaan asiointiin on tuki. Yhdessä ruuan valmistamisen mahdollisuus ja ruokailu on tärkeä sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta. Tiloissa järjestetään asukastilaisuuksia. Asukastilaisuuksia voivat olla tilanteet, joissa jokin tapahtuma (yhteiskunnallinen, paikallinen) luo turvattomuutta tai huolta.

Tällaisten tapahtuminen järjestämiseksi tulee luoda malli (toimija, vastuu, toiminta jne.) Palveluohjauksen malli kehitetään. Mallin toimijoina ovat palvelujärjestelmän työntekijät, järjestöt ja kokemustoimijat. Toiminta on yhteistoimintaa, psykiatrinen sairaanhoitaja koetaan hyvinvointipisteessä tärkeäksi, kuitenkin hänen työnsä tulee kehittää vastaamaan toiminnan tavoitetta. Hyvinvointipistepalveluiden toimintoja määritellään yhdessä kevään 2019 aikana kokeiltavaksi.

Järjestöjen roolia systematisoidaan osana hyvinvointipistetoimintaa myös kevään 2019 aikana.

Seuraava yhteinen työpaja on keskiviikkona 15.5.2019 klo: 15.00-17.00. Paikka on alustavasti sovittu Rajakylän hoivan monitoimitila.

Päivi Vuokila-Oikkonen

Takaisin blogikirjoituksiin

Kommentointi