Sain äitienpäiväkortin vankilasta
ruskealla pohjalla sydämet.
Hyvää äitienpäivää, sinä toivot.
Turun vankilassa on kevät.
Ala-asteella juoksivat välitunnilla lapset.
Pallopelissä kiersivät kehää
myötäpäivään auringon mukaan.
Sinä olit mukana ja et ollut,
aurinko heitti pihalle varjoja.
Turun vankilassa on kevät.
Diskossa kehuttiin kaunista kukkaa,
osui kirkuvien valojen nuolet.
Savu näkyi jo silmissä, taivas tuli.
Sinä valitsit sen tien, sen tien.
Musiikilla ei ollut alkua, loppua.
Turun vankilassa on kevät.
Yöstä nousi outoja ihmisiä,
ilmeettömiä, kasvottomia,
liukkaita katujen kivien lailla.
Sinä kompastelit, sinä horjuit,
kiedottu verkko venyi.
Peto ja uhri pistivät toisiaan.
Turun vankilassa on kevät.
Hoitajan luona oli hyvä,
joko tie on tässä.
Armoa ja annos aamupalaa,
valveen ja unohduksen raja peittyi.
Silloin sinulla liikahti jotain,
hoitajan luona oli hyvä.
Turun vankilassa on kevät.
Yrityksiä, erehdyksiä, vaikeita valintoja.
Tietoja harhojen haitoista,
keskusteluja, paranemisista.
Olit heikko, kemia soitti särisevää kieltään.
Kaikki juoksivat karkuun,
sillat murtuivat pakenevien alla.
Turun vankilassa on kevät.
Katujen kavereita oli ja meni,
lasien peittämät kasvot
kaikilta katseilta piilossa.
Hymytön armeija kulki jähmettyneen ajan tahtiin,
kaatuneet korvasi toinen.
Kivettynyt itku ei löytänyt sinua.
Turun vankilassa on kevät.
Aurinko ei keskeyttänyt kierrostaan,
lämmitti hupparin selkää
ja suku uskoi, tulee parempi kesä
ja kuningatar munii miljoona munaa.
Ja rantasipi pesii lähelle.
Ja aalto ei syövytä enää rantaa.
Sinä uskalsit uida pitkään.
Turun vankilassa on kevät.
Outo tanssi oli kesken
ja askeleet veivät vielä kerran
hillittömään tahtiin.
Turtunut mieli, tuntemattoman kasvojen kipu.
Sovitus.
Sydämien sarja ruskealla pohjalla.
Hyvää äitienpäivää.
Turun vankilassa on kevät.
Erkki Manninen
23.5.2016, Oulu