Patentti- ja rekisterihallituksen 3.10.2012 vahvistamat säännöt.

HYVÄN MIELEN TALO RY – SÄÄNNÖT

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Hyvän mielen talo ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen epävirallinen lyhenne on HMT. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksen epävirallinen nimi on The Cheerful House.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Hyvän mielen talo ry vahvistaa toiminnallaan ihmisten mielen hyvinvointia, ennaltaehkäisee mielenterveyden häiriöitä ja tukee toipumista. Hyvän mielen talo ry tarjoaa mahdollisuuden jäsenyyteen vapaaehtoisesta mielenterveystyöstä kiinnostuneille ihmisille. Erityisesti jäsenyys sopii kaikille, joilla on läheisen tai oma kokemus mielenterveyden häiriöistä tai psyykkisestä sairastumisesta. Hyvän mielen talo edistää mielenterveyskuntoutujien ja omaisten vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia.
Toiminnassaan Hyvän mielen talo kunnioittaa moniasiantuntijuutta ja edistää mielenterveyskuntoutujien, omaisten ja auttamistyön ammattilaisten vuoropuhelua.

Hyvän mielen talo ry:n toiminta voi olla paikallista, alueellista tai myös valtakunnallista mielenterveysjärjestötoimintaa, käytössä olevien resurssien ja olemassa olevan tarpeen pohjalta järjestettynä.

3. Tarkoituksen toteuttaminen
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää mielenterveysjärjestötoimintaa. Yhdistys kehittää mielen-terveystyötä yhteistyössä jäsenistön ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhdistys toteuttaa voittoa tavoittelematta moniasiantuntijuuteen perustuvaa
- neuvonta- ja tukitoimintaa mielenterveyskuntoutujille ja heidän omaisilleen sekä mielenhyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneille ihmisille
- mielenterveysalan viestintä- ja julkaisutoimintaa
- mielenterveysyhdistystoimintaan liittyvää, mielenhyvinvointia vahvistavaa tapahtumatoimintaa
- vapaaehtoistoimintaa
- hyvinvointia vahvistavaa kulttuuritoimintaa
- muuta yhdistyksen tarkoituksen toteutumista tukevaa toimintaa.

Yhdistys voi myöntää ansiomerkkejä ja tunnustuspalkintoja, ansioista mielenterveysjärjestötoiminnassa sekä mielenterveystyön kehittämiseen liittyen.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää elinkeinotoimintaa. Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä toteuttaa arpajaisia ja rahankeräyksiä viranomaisten luvalla.

4. Jäsenet
Hyvän mielen talolla on varsinaisia jäseniä, nuorisojäseniä, yhteistyöjäseniä ja kannatusjäseniä. Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi ja nuorisojäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Nuorisojäsenet ovat alle 18-vuotiaita. Yhteistyöjäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet, nuorisojäsenet, yhteistyöjäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Hallituksen esityksestä voidaan yhdistyksen kokouksessa kutsua kunniajäseneksi henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

5. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Ero tulee voi-maan sen kalenterivuoden, jonka aikana eroilmoitus on jätetty, päättyessä.

Hallitus voi erottaa yhdistyksestä jäsenen, joka
- toimii vastoin yhdistyksen tarkoitusta tai huomattavasti vahingoittaa yhdistystä
- ei noudata yhdistyksen kokouksen päätöksiä tai rikkoo yhdistyksen sääntöjä
- jättää maksamatta erääntyneen jäsenmaksunsa kalenterivuoden loppuun mennessä.

6. Jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä, yhteistyöjäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Nuorisojäsenet ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

7. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta: kevätkokouksen ja syyskokouksen. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni. Nuorisojäsenellä, yhteistyöjäsenellä ja kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, henkilövaaleissa kuitenkin arpa.

8. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

9. Kevät- ja syyskokous
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että hallitus ehtii kokouksessaan käsitellä asian sisällyttämisen yhdistyksen kokouksen kokouskutsuun.

9.1. Kevätkokous
Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä maalis-huhtikuussa. Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen esityslista ja tarvittaessa työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, hallituksen vuosikertomus ja tilintarkastusyhteisön/tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

9.2. Syyskokous
Yhdistyksen syyskokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä loka-marraskuussa. Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen esityslista ja tarvittaessa työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet joka toinen vuosi
7. valitaan tilintarkastusyhteisö ja sen nimeämä tilintarkastaja ja varatilintarkastaja, tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

10. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajayhteisölle tai tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta.

Tilintarkastajayhteisön tai tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

11. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 5-8 varsinaista jäsentä sekä 0-2 varajäsentä. Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi. Hallituksen ja puheenjohtajan toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Kausi alkaa valintaa seuraavan vuoden alusta. Hallituksen jäseniä valittaessa huomioidaan, että hallituksessa on edustettuna kokemusasiantuntijuutta mielenterveyskuntoutuja-, omais- ja auttamistyön ammattilaisten näkökulmasta sekä tarvittava määrä muuta asiantuntijaosaamista.

Puheenjohtaja ja hallituksen muu varsinainen sekä varajäsen voi tulla valituksi tehtäväänsä enintään kolmeksi kaksivuotiskaudeksi peräkkäin. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheen-johtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, henkilövaaleissa kuitenkin arpa.

12. Hallituksen kokous ja tehtävät
Hallitus on yhdistyksen toimeenpaneva elin. Hallituksen kokouksissa esittelijänä toimii toiminnanjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö tai tarvittaessa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Hallituksen tehtävänä on:
1. kutsua koolle yhdistyksen kokoukset, valmistella niissä käsiteltävät asiat ja toimeenpanna niiden päätökset
2. johtaa yhdistyksen toimintaa ja vastata siitä sekä antaa tai vahvistaa hallintoon liittyvät ohjeet ja säännöt
3. ottaa ja erottaa toiminnanjohtaja ja määrätä hänen sijaisensa
4. määrätä voimassaolevien sääntöjen mukaiset yhdistyksen nimenkirjoittajat
5. nimetä tarvittavat työryhmät ja toimikunnat oman toimintansa tueksi
6. päättää yhdistyksen jäsenyyksistä erilaisissa yhteisöissä
7. valtuuttaa edustajansa edustamaan yhdistystä yhteisöissä, joissa ollaan jäsenenä tai valtuuttaa toiminnanjohtaja nimeämään edustaja hallituksen määräämänä toimihenkilönä yksin.

13. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja sekä talouspäällikkö, kaksi yhdessä. Toiminnanjohtaja voi kirjoittaa yhdistyksen nimen hallituksen määräämänä myös yksin.

14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

15. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät